sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Viktor E. Frankl - Ihmisyyden rajalla


"Dostojevski sanoi kerran: 'On vain yksi asia, jota pelkään: etten ole kärsimysteni mittainen.' Nämä sanat tulivat usein mieleeni tutustuessani marttyyreihin, joiden käyttäytyminen leirissä, joiden kärsimys ja kuolema todistivat, ettei perimmäistä sisäistä vapautta voida menettää."

Ihmisyyden rajalla on itävaltalaisen psykiatrin kirjoittama kuvaus keskitysleirien elämästä. Viktor E. Frankl kirjoittaa omista kokemuksistaan. Niiden pohjalta hän kehitti myöhemmin psykoterapian muodon, logoterapian. Logoterapian ytimessä on olemisen tarkoituksen löytäminen.

Frankl joutui leirillä tämän kaikkein perimmäisen kysymyksen juurelle. Mistä löytää elämälle tarkoitus, halu elää, kun ihminen on riisuttu perustarpeistaan, toivosta ja vapaudesta, erotettu omista rakkaistaan. Mitä valintoja ihminen voi tehdä tilanteessa, kun häneltä on viety päätäntävalta kohtalonsa suhteen ja jäljelle jää vain kärsimys vailla tietoa sen päättymisestä?

Franklin mukaan ainoa vaihtoehto on tulla kärsimystensä mittaiseksi, kantaa ristinsä suoraselkäisesti loppuun asti. Kun ihmisellä ei ole enää mitään, hänelle jää viimeinen valinta: vapaus valita oma suhtautumisensa kohtaloonsa.

Frankl kuvaa leirin psykologisia vaiheita ja vankien ja vartioiden valitsemia sosiaalisia rooleja. Hän selittää, miksi toisista vangeista tuli julmia kapoja, opportunistisia luottovankeja, ja toisista tuskan kirkastamia marttyyrejä.

Kirja on vain 120 sivua pitkä, mutta se rakentaa konkreettisen kuvan leirin tuhovoimasta. Se ei kuitenkaan pohjimmiltaan kerro vain historiallisen joukkomurhan raakuudesta vaan inhimillisyydestä ja elämän arvokkuudesta.

Kirjan loppuosa keskittyy Franklin kehittämän logoterapian esittelyyn. Psykiatrin mukaan 20. vuosituhannen joukkoneuroosi on eksistentiaalinen tyhjiö: elämän tarkoituksettomuus. Nihilistisen aikamme ongelmat, masennus, alkoholismi ja itsemurhat, johtuvat valintojen loputtamasta vapaudesta ja onnellisuuden harhasta.

Frankl lainaa useaan otteeseen Nietzschen ajatusta: "Kun tietää elämälleen miksi, kestää melkein mitä tahansa miten." Elämän tarkoitus on jatkuvasti muutoksen tilassa oleva jännite nykyisen minän ja tulevan, kehittyneen minän välillä. Ihmiselle jää vastuu ymmärtää oman elämänsä ainutlaatuinen potentiaali. 

Ihmisyyden rajalla -teosta ei voi olla lukematta ilman omakohtaista pohdiskelua. Se haastaa ja ravistelee. Se pakottaa miettimään elämän perimmäisiä kysymyksiä, muttei tarjoa valmiita vastauksia.

Ei kommentteja: